Mies tuli sitten illalla kymmenen jälkeen ja armoton puheripuli. Hauskaa oli ollut ihan rajojen puitteissa. Se puheripuli loppui vasta kun käytin naisellisia keinoja sen vaijentamiseksi. Sitten hän sammuikin parissa minuutissa. Tosin nukkumisaikaa ei sitten jäänytkään kuin pari tuntia. Herättiin säpsähtämällä vähän yli klo 03, kun lunta tuli rymisten alas katolta. Olikin jo miehen aika lähteä töihin ja minä sain torkahtaa vielä tunniksi. Joten aamu oli hiukan tönkön tuntuinen. Ja siitä johtuen päätäni on särkenyt aavistuksenomaisesti koko päivän. Mies nukkui töidensä jälkeen iltapäivään siihen asti kunnes mä lähdin töihin. Ja pelasi tietokoneella pelejä kun tuli töistä. Kotitöihin ei oltu koskettukaan, vaikka oli töihin lähtiessä suht' selvästi ilmaissut, että esim. astianpesukoneen voisi tyhjentää.
Teen muuten töitä maatalouslomittajana. Töissä tuntui taas ettei ammattitoverit ole saaneet olenkaan suutaan auki tiedottaakseen puutteista. Paitsi eräs, joka oli haukkunut kaikki työkaverinsa saamattomiksi ja laiskoiksi. Paraskin puhumaan. Minä inhoan kyseistä henkilöä sydämeni pohjasta. Hän on itseriittoinen ja kaikkitietävä ihminen, joka saadessaan viinaa, muuttuu vielä riidanhakuiseksi.
Työtovereissani ei ole oikeastaan kuin pari jonka kanssa en tulisi toimeen. Tämänkin kanssa kerrallaan muutaman päivän jos on ihan vihon viimeinen pakko. Yleensä silloin vain pidän vaivoin kitani kiinni, teen työni ja haluan äkkiä pois.
Työlistaa palauttaessa sain sitten lomanettiinkin salasanan, että pääsen sinnekin tutkimaan työlistojani yms. Jostain syystä en ole päässyt viimeiseen puoleen vuoteen sinne lainkaan, mutta ei tuo nyt niin hirveästi ole haitannut kun listat on voinut katsoa toimistolla käydessä kansiosta omalta kohdaltaan, mutta nyt kun systeemiä on muutettu, niin samalla sivulla on sitten useimman lomittajan työlistat näkyvissä, niin ei sitten enää voikaan mennä noin vaan omiaan katsomaan. Pitää siis turvautua nettiin. Nähtäväksi jää, miten homma rupeaa siellä toimimaan ja pääseekö sinne edes läheskään aina kun haluaisi.

Kävin tilaamassa autolleni katsastusajankin. Ja samalla tarkistamassa, että kaikki tarvittavat maksut on maksettu, ettei se jää sitten kiinni jostain maksusta, vaikka muuten menisi läpi. Tätäkin on joskus sattunut, kun on unohtunut joku vakuutusmaksu tai vero maksamatta. Vähän siellä konttorilla katsastusmies *ittuili, että enks mä tiedä onko kaikki laskut hoidettu. Kehuin vaan ettei ole ihan varma. Sitten niiden yhteydet ei vielä meinanneet toimia ja äijä sanoi, että taitaa olla niin paljon vikoja ettei suostuta edes näyttämään. Kaikki oli silti sitten sieltä osin kunnossa. Ja ajan sain ylihuomiselle. Saa mies käydä sen näyttämässä. Yleensä käytän auton ensin korjaamolla ja sitten vasta vien katsastukseen, mutta nyt ajattelikin tehdä toisinpäin. Alkaa olla tuolla 'tytöllä' ikää ja kilometriä niin paljon takana, että alkaa tuntua loogisemmalle tehdä juttu näin päin tästä lähtien.
Iltatöiden aikaan ajokeli oli sitten muuttunut jokseenkin kamalaksi. Koko päivän jatkunut lumisade oli saanut teille kertymään sohjoa ja tiet tosi liukkaiksi. Minkä sainkin todeta kun piti mennä tankkaamaan autoa. Ensimmäisestä risteyksestä luisteltiin ihan sukkana ohi, vaikkei vauhtia ollut olevinaan paljon mitään. Onneksi tuo huono keli karsii yleensä tuon liikenteen minimiin.