Keskiviikko aamulla klo 03.45 pakkasta -21.2 ºC. Ja sentään maaliskuun yli puolessa. Nyt on taas onneksi lauhaa, mutta kyllä se pistikin niskaan tuo pakkasaamu. Tuntui, että jäätyy niillee jalansijoilleen, kun töihin ajeli. Ja meinasi olla hiukan vilpoinen juosta aamutakkisillaan saunanpukuhuoneesta sisälle. Saunan pukuhuone on onneksi ihan kiitettävän lämmin, kun pitää patteria päällä. Patteri lämpiää ajastimella tarvittavasti niin ei tarvitse olla aina muistamassa laittaa päälle kun saunotaan ja pysyy peruslämpö jatkuvasti päällä. Nyt sitten oli jonkun verran normaalia lämpöisempi. Ei ole unisena mikään mukava rueta pukemaan kylmiä vaatteita kylmässä töihin lähtöön. Siinä häipyy viimeisetkin intrestit tehdä töitä jos jo pukiessa rupeaa ottamaan kupolista. Naapurin muorilla on kyllä ollut pähkäilemistä, että mitä meillä tapahtuu. Ja varsinkin, kun saunaakin lämmitetään joka ilta ja nyt tässä päivälläkin kun tein vaan aamunavetan. Näki mut tuolla pihassa, kun tulin töistä. Hyvä ettei potkukelkalla ojaan ajanut. Oli sen oloinen että olisi tehnyt mieli jotain kysyä, mutta en ollut oikein sosiaalisella tuulella. Väsymys teki sen etten huomannut edes huomenia huikata. Noh, ehkä parempi niin ei tarvinnut rueta mitään selittelemään.
Töistä kerron teille pari tapausta. Talossa on vanha ja viisas lehmä jota kutsutaan 'Muoriksi' tai 'Mummiksi'. 'Muori' on kuten vanhat ihmisetkin hieman pyöreähkö, matala, huonojalkainen, ja rauhallinen (paitsi kiima-aikana se on kuin nuori hieho ) Talon pihatto on yhdistetty vanhaan parsinavettaan jossa ovat ns. erikoistapaukset, kuten 'Muori'. 'Muori' kuitenkin käy asemalla lypsyllä. Asemalle se menee käymättä edes pihatossa. Sillä on oma kääntymispaikkansa missä se sujuvasti tekee takaosakäännöksen. Välillä lattia on siltä kohdin liukas, mutta hyvin pysyy 'Muori' koossa, eikä leiki -'Bambia liukkaalla jäällä', vaikkei ole sattunut hiekkaa olemaan hollillla Mikä on aikamoinen suoritus. Jotenkin se vaan luistelee. Sitten se palaa takaisin päin ja lypsyboxiin (tandemasema). Kun ei se 'Muorin' utarekaan ole enää niin kuin nuorilla on sillä ihkaoma lypsinkin. Siinä nännikumin letkuissa on mittaa niin, että keskusyksikkö jää utereen ulkopuolelle. Boxien portit toimii siis nappia painamalla. No, aamu-unen pöpperössä olin jossain vaiheessa onnistunut sitten koheltaa sen verran, että olin avannut boxin poistumisportin. Hiukan säpsähdin, kun huomasin tapahtuneen, mutta 'Muori' vaan märehti paikallaan lypsimet kiinni ja katsoi mua sen näköisenä, että ”kotas akka, sääkin herätä tähän päivään”. Se tajusi ettei lypsinten kaa mihinkään lähdetä.
Toinen hauska ja toisaalta raivostuttava lehmä on Reflex. Se jää aina viimeiseksi ja sen joutuu joka ainut kerta hakemaan erikseen lypsylle. Usein kurkkii nurkan takaa silleen ”Kukkuu!”-meiningillä. Vapaaehtoisestihan Rouva ei voi tulla lypsylle, vaan se on aina ajettava kättä pidemmän kanssa asemalle. Muuten se jyrää yli. 
Tämän viikon yöunet ovat järjestäen jääneet 4-3 tuntiin. (Saunan joka iltainen lämmitys, sen pöpön takia, on haukannut nukkuma-ajasta oman osansa. ) Ja päivällä korkeintaan pari enimmäkseen tunnin. Piti aina soittaa kaverille työmatkalla ettei nukahtanut rattiin Eräänä iltana onnistuin pääsemään vähän aikaisemmin töistä ja ajattelin, ”Jes, mä kerkeen nukkua 5 tuntia”. Eipä olis saanu ajatella. Mies soitti ettei sen auto lähde käyntiin työpaikan pihasta, kun oli unohtunu valot päälle, tuulisinko antaa apuvirtaa? Olin yöpaita jo päällä. Kirosin jokseenkin raskaasti, mutta kiskoin vaatetta niskaan ja lähdin. Eihän se sitä tahallaan tehnyt ja yhtä aikaisin sekin joutui heräämään kuin minäkin seuraavana aamuna. Joten sen yön unet jäi sitten kolmeen tuntiin sen haaveillun viiden sijaan.
Seuraavana aamuna oli sitten migreeni. Eikä se päivän paskaisuus suikaan siihen loppunut vaan vasta alkoi. Hilloaika alkoi ja sitten vielä Mies ilmoitti, että auto ei taaskaan lähde käyntiin. Siis käynnistetään kaapeleilla ja meikäläinen myöhästyi vartin töistä ja kokopäivän aikataulu olikin sitten koko päivän vartin myöhässä. Illalla mies häipyi vielä kotiinsa joten mulle jäikin sitten pitkän työpäivän päätteeksi koko huuskollin hoitaminen. Ja niinkuin siinä ei olisi ollut päivälle tarpeeksi iltanavetan aikaan nousi oikein kunnon lumimyteli. Ensimmäisenä sitten sainkin kolata pihapolut kun pääsin kotiin. Lisäksi saunan katolle jäänyt lumi oli tullut alas. Lapio kouraan ja huhkimaan, että pääsin saunan lämmitykseen (joka ei jostain syystä ollut ollenkaan halukkaalla päällä syttymään) ja vaateiden vaihtoon. Saunan jälkeen ruokittuani 'lapset' sain itsekkin jotain suuhuni olikin jo taas kello puolen yön tietämissä, kun pääsin rojahtamaan sänkyyn.
Päivä 'yksinhuoltajana' rankan työpäivän kanssa ei ollut mitään herkkua, mutta jotenkin asioiden järjestäminen oli helpompaa, kun ei tarvinnut ajatella kuin itseään. Kunhan 'lapset' sai ruokaa ja vessahuolto toimi, niin se oli pääasia. Hieman 'lapset' oli orvon oloisia, kun ei tämän viikon aikan ole paljon jaksanut niiden kanssa seurustella. Seurustellaan sitten taas kun on vähän enemmän vuorokaudessa kotona. Kauhu ei meinannut aamulla lähteä ollenkaan makuuhuoneesta alakertaan, piti oikein käskeä. Miehen auto ei sitten lähtenyt kotonakaan taaskaan käyntiin ja sen äitee toi sen sitten joskus iltamyöhällä.
Lauantaina Mies hoiti sitten huushollin niin, ettei minun tarvinnut muuta tehdä kuin käydä töissä, syödä ja nukkua. Se laitto ruuan, leipoin, hoiti 'lapset' ja lämmitti saunan. Kävihän sekin aamulla töissä, mutta ei viikonloppuna ole kuin parin tunnin hommat. Sanoi kyllä olevansa illalla ihan poikki. Mulla lauantai-iltatöillä meinas huoli jo nostaa päätä, kun ei navetalle ruennut ilmaantumaan ketään kaveriks niinkuin aiemmin. Tein omia töitäni ja olin jo tekemässä vähän sen toisenkin osuutta kun tuli tekstari, että toisen osuus tullaan tekemään myöhemmin. Tein omani loppuun ja vähän lisää vielä sen toisenkin ohi kulkiessani, ettei sen tarvitse koko yötä siellä navetalla olla.
Mulla ei ollukaan enää nyt sunnuntaina kuin aamuhuki. Ja kun sitten kotona kävin saunassa niin päivä kyllä meni sitten totaalisesti meidän perheessä nukkuessa. Illalla herättiin seitsemän maissa. Mies kävi hakemassa läheiseltä hampurilaispaikalta ateriat. Eipä ole hampurilaisa sieltä tullutkaan moneen kuukauteen haettua. Muutenkaan ei tule sitä lajia syötyä paljon muutakuin silloin kun käydään Keskisellä.