Saako ihminen olla onnellinen onnistuessaan työssään, saako? Saanko olla tyytyväinen itseeni, kun syömätön lehmä syö ja lypsää hyvin? Saanko olla tyytyväinen kun tankin maitomäärä on noussut ja lehmät pistävät lypsyn jälkeen tyytyväisenä maata? Saanko tuntea hiukan ylpeyttä onnistumisesta? Asiahan tietysti riippuu keltä kysytään.  Mutta meitä on kyllä täällä kaksikin lomittajaa, jotka nyt hykertelevät ja hierovat tyytyväisenä hetken pieniä karvaisia käsiään. Tosin vain hetken koska muuten se voi kostaantua. Onnittelemme toinen toisiamme, koska talon väeltä ei kiitosta tuolla heru, mutta meille riittää hyvin syövät ja tyytyväiset lehmät ja kohonnut maitomäärä. Ja tietysti alhainen solutaso. Kaikki tämä saatiin aikaiseksi, kun heitettiin kiire nurkkaan ja keskityttiin töihin. Tuntia kului välillä enemmän kuin mobiili olisi sallinut, mutta tuo työaikahan on vaan viitteellinen. Koskahan siitä aletaan narisee kun työaika ylittyy. Alittumisesta jo naristaan. 
Mies aamulla istui rappusilla moottoripyörä vermeet päällä pihalla Kauhun kanssa, kun tulin aamulla töistä. Pyysi sitten vapauttamaan perseensä. Olin vähän että mitä? Siinä asusteessa oli housut ja takki kiinnitetty yhteen selän takaa vetoketjulla. Oli ollut aamulla kuulema aikas lämmin kävely autokoululle, vaikka ilman lämpötila olikin aikas kylmä, mutta sitten ku oli pitänyt lähteä ajamaan oli ollu 'ainokaiset' jäässä.
Ai niin. Se moottoripyöräkuume iski jo. Nyt kelpais mopokin. Saas nähdä mihin tässä vielä päädytään.