Jos joku ei halua lukea valitusvirttä autosta ja Miehestä, kannattaa lukeminen lopetta sitten tähän ja hypätä seuraavaan kappaleeseen.
Minä kun olin uskossa, että pääsen huomenna töihin omalla autolla kaikki tykötarpeet mukana ja saan ajella vappuliikenteen seassa turvallisesti turvavöissä. Vaan toisin kävi. Mies juurikin äsken töistä soitti, että škodan jarru on hirttäny kiinni. Siis mitä? Kun kirosin asiaa irkissa, eräs kaveri siellä antoi pikadiagnoosin;” Siel on menny jarrusatula paskaks tms.tai jarrupala irti tai sit vika ei ole jarrussa vaan pyöränlaakeri poks.” Lohdutti perään, että onneksi on vara-auto. Juu, mutta on myös vappuliikenne. Ja sinivuokotkin kukkii kuulema aika aktiivisesti. No, se tietää sitä, että viikonloppuna herätään miehen työaamuina ennen kolmea, viedään mies töihin, torkahdetaan hetki ja lähdetään itte töihin. Hohoijaa. Kävelemään sitä ei viitti laittaa ku sillä on ollu toinen nilkka vieläkin kipeänä. Siitä on nyt vajaa kaks viikoo ku se venäytti (tai jotain) toisen jalan akillesjänteen ja oli siitä jopa muutaman päivän ennen pääsiäistä saikullakin. Se ei ole vielä täysin parantunut, mutta kyllä sillä voi jo töitä tehdä. Ja kyllä se kesti kävellä, kun vain vähän varoi.
Kun kävin silloin kipeänä ollessa kävin siellä Keskisellä niin löysin sieltä mielenkiintoista lankaa. Myytiin Nauhalangan (alida) nimellä. Ostin neljä kerää (eri värisiä) tarkoituksen kokeilla tehdä patalappuja virkkaamalla yhden ohjeen mukaan. Ohjeessa oli käytetty villalankaa, mutta ajattelin että tulis hiukan paksumpi kun lanka oli paksumpaa. Jotenkin homma ei vaan sitten luonnistunut. No, höh! Mitäs mä näillä nyt teen? Päätin kokeilla isolla virkkuukoukulla tehdä, vaikka isöäidin neliötä. Jee !!! Nyt homma toimi. Koska lanka on niin paksua (kuin halkaistu matonkude), mutta kevyttä päätin sitten virkata koko satsista neliöitä värit eri järjestyksiin laittaen. Olin yllättynyt miten monta erinäköistä näistä saakaan. Näistä sitten kokeilen koota meidän vessaan sitten maton. Se on sitten helppo heittää tarvittaessa pesukoneeseen kun se syystä tai toisesta likaantuu. Tosin taidan joutua hakemaan lankaa lisää toiset neljä kerää, mutta se on pientä jos vihdoin saan tuonne meidän erikoisen muotoiseen vessaan maton. Siellä ei ole vielä ollut minkäänlaista mattoa. Ja talvella lattia on todella inhottavan kylmä paljaaseen jalkapohjaan. Katotaan nyt saanko tuon joskus valmiiksi asti.
Ostin tässä myös Löteksissä käydessä muutaman kerän puuvillalankaa Novitan Teniseeta, Mitähän mä siitäkin teen?
Olen kymmeniä vuosia halunnut sellaisen poncon kuin Clint Eastwoodilla elokuvassa Hyvät, pahat ja rumat. Lapsesta asti siis. Olen nähnyt vastaavanlaisen poncon luonnossa vain kerran. Tässä menneellä viikolla minulle selvisi että
vaatekappalella on toinenkin nimi, ruana. Ja se on kotoisin andeilta. Monen mutkan kautta onnistuin saamaan selville suurinpiirtein miten se on tehty. Jotain olen suunnitellut jo paperille mutta kaikki on ihan alku vaiheessa. Katsotaan saisinko tuon joskus toteutettuakin. Jos ensitalvena tekisin käsitöitä vaan itselleni enkä aina vaan esim. joululahjaksi. Niinhän mä nyt sanon, mutta kun taas syksy tulee niin rupee lahjaa pukkaa.
Nyt pitää lähteä paikkamaan Miehen veljeltään lainaamia moottoripyörähousuja, että pääsee lauantaina autokoululle päristelemään moottoripyörällä. Koskahan se pyöräkuume iskee todenteolla? Hirvittää oikein ajatella.