Ei ollut kivaa, ei.

Olin koko toissa viikon P.V:n kanssa töissä samassa paikassa. Olkoon nimeltään ’Villisuo’ (nimelllä ei ole todellisuuden kanssa yhtään mitään tekemistä) Iso parsinavetta. Lehmät ulkoilee kahdessa erässä, joka toinen päivä pihan puoli ja joka toinen tarhan puoli. Muutama ’työtuvallisuusden vaarantaja’ jäi sisälle. Lehmät liikkui tänä kesänä huomattavasti helpommin kuin viime kesänä. Jolloin ne olivat elämänsä ensimmäisen kerran ulkoilemassa. Asvalttitarhassa, jossa on yksi ruokintahäkki. Jee. Tosi mielekästä. Kaikki ei mahdu edes kerralla syömään. Ja kun asvaltin päälle tulee 5-15cm lanta+vettä (taivaalta) on luistinrata lehmille valmis. Ja kun olit saanut ensimmäiset 5 pihalle olikin jo ensimmäinen tulossa takaisin sisälle. Ja näin helteellä tarhassa on tukahduttavan kuuma. Mutta ei mun tästä pitänyt kirjoittaa vaan...

Siis. Maananataina JO kun mentiin isäntä puhui että yhdelle hieholle pitäisi soittaa eläinlääkäri, kun ei syö. Myös yksi lehmä ei syönyt. Eipä näkynyt. Keskiviikkona se puhui asiasta uudellen. Ei edelleenkään näkynyt. Lauantai aamuna lehmä ei enää nousut ylös ja pikkuvasikka voi huonosti (ei nousut edes ylös, perjantai-iltana ihan pirteä) tästä käytiin sanomassa. Sanoi soittavansa maanantaina eläinlääkärin, jos lehmä on vielä silloin hengissä. Vasikalle käskettiin juottaa suolaa ja sokeria. Raivostutti jo ihan kunnolla. Teki mieli aukaista sananen arkku, mutta olin sittenkin hiljaa. Soitin yhdelle toiselle tilalle ja kysyin saisinko sieltä vähän vasikkasuolaa (vasikoiden mahalääkettä), kun ei täällä ole missä olen töissä ja nyt tarttis. Ajoin sitten 40km hakeakseni sille vassulle lääkettä. Ja se oli jo sunnuntai-iltana, kun pois lähdettiin ihan pirteä. Mutta se lehmä ei nousut koko viikonlopun aikana ylös. Lauantaina vaihtoi vielä kylkeä, mutta sunnuntai-iltana ei enää edes juonut vettä. Ja oli sen näköinen että ihme jos maanantai aamun näki. Luoja että mua sieppasi, mutta minkäs teet. Joo, olisin tietysti voinut soittaa läänin eläinlääkärille, mutta homma ei ole aina niin yksinkertaista. Varsinkin, kun tämä isäntä joka kerta kun olen siellä niin jossain vaiheessa haukkuu minut eläinaktivistiksi. Ihmetyttää vaan kun tämä isäntä on päällään edustamassa vähän joka paikassa, mutta oma navetta on mitä on. Ja niin mitkä kirjalliset työohjeet? Hyvä kun löytyy listaa ketä ja mitä lypsetään ja kuka on ummessa. No, sillähän pääseekin jo pitkälle kun lopun sitten yrittää soveltaa. Oli joskus sanonut, että hänen kaikki aikansa menee siihen jos hän rupeaa tekemään meille kirjallisia ohjeita. Aha. Että jos kerran tekee koneelle pohjan ja sen vaan sitten aina päivittää? Selvä. Mitenkähän se muualla toimii kuitenkin ihan hyvin? Enkä usko että siinä menee tekijältä kaikki aika. Ja ne tarkat työohjeet ovat meille kuitenkin kullan arvoiset ja vahingon sattuessa isännällekin raha arvoiset. Vakuutus ei korvaa jos ei ole kirjallisia ohjeita. Ja se pitäisi varsinkin nyt muistaa kun asiat vaan kiristyy.

Pitäisi taas mennä sinne jonkun ajan päästä, mutta taitaa olla mitta nyt niin täynnä, että parempi etten sinne mene vähään aikaan.

Mutta ettei tämä olisi pelkkää töistä jauhamista tällä kertaa mennääpäs tutkimaan mitä kuuluu kasvimaalle. Ensimmäiset herneet eivät koskaan päässeet kasvamaan asti. Sama pää kesät talvet jne. Ostin uudet ja laitoin ne vasta maahan (2 sankoa ja iso ruukku+ saunan nurkalle heinikkoon+hätämaahan) viikko sitten. Kasvimaa on kitketty viikko sitten ensimmäisen kerran. Samalla tein ensimmäisen porkkanan harvennus operaation. Kaalit voi hyvin. Tomaattien tuki on vielä keskeneräisenä rakenteilla. Jos vaikka huomenna. Papuja oli joku käynyt nyppimässä siinä vaiheessa kun ne itivät. Luultavasti harakat. Nyt sielläkin on jo tanakoita taimia. Huomenna pitää siirtää muutama taimi toiseen kohtaan. Salaattiakin pitänee laittaa uutta tulemaan. Nykyisit kasvaa siihen malliin, että pian saa jo satoa kerätä. Kesäkurpitsa jurottaa. On ihmee vaalea. Hengissä kuitenkin. Avomaan kurkut. Ööhöm. Päätypenkissä olevat on hengissä mutta ei näytä juurikaan kasvaneen. Ja Hätämaalla olevista 4stä, kolme on kuollut. Sipulit. Jee. Ne näyttää voivan hyvin. Tilliäkin näyttää tulevan. Kaikken kaikkiaan olen kohopenkkikasvimaahani todella tyytyväinen, vielä. Lopullisen arvosanan se saa vasta syksyllä.