Minä, joka olen varsinainen vilukissa yritän olla näin lämpimällä valittamatta, mutta pakko on pikkuhiljaa myöntää, että pikkusen noita lämmityshanoja vois laittaa pienemmälle. Ja pehmentääkö helle aivot? KYLLÄ! Laiton (tai ainakin kuvittelin) aamulla töissä pesurin siihen asentoon, että maitotankin pesu alkaa kun kuski liittää letkun ja painaa napista. Nyt minulle on iskenyt kauhea epäilys, että en kääntänytkään sitä yhtä hanikkaa oikeaan asentoon joten tankin sijaan kone onkin pessyt lypsimet toiseen kertaan. Onneksi tankinpesun voi vielä suorittaa ennen lypsyä. Mutta voi jeevana sitä kettuilun määrää työkaverilta, jos näin on käynyt. (Ei onneksi ollut käynyt näin)
illalla jatkoa...
Kertokaapa mitä hyötyä on lypsytaitoisesta työkaverista joka ei tee muuta kuin kantaa lypsimet valmiiksi lypsetystä välistä uuteen väliin??? Ei pyyhi lehmiä, ei kiinnitä lypsimiä eikä nosta pudonneita lypsimiä lehmien jaloista ylös. Ilmoittaa vain asiasta kävellen tiehensä. Ei siis tee MITÄÄN missä tarvittaisi varsinaista lypsytaitoa. Ja isäntä oli välttämättä halunnut kaksi LYPSYTAITOISTA lomittajaa. Voitte arvata, että mulla oli kuuma kun juoksin pyyhkien lehmien ja kiinnittäen lypsimiä. Lypsimiä oli viisi ja niissä oli automaattiset irrottajat. Välillä oli niin kiire etten kerennyt pyyhkiä hikeä silmistä vaan räpsyttelin vaan silmiä nähdäkseni jotain. Mutta eipä päässyt tämä toinen sanomaan, että lypsimet seisoo. Mutta voitte arvata, että meinasi rueta jo otsaan kasvamaaan puolimerkinen sarvi pelkästä kiukusta. Ja nyt on vasta ensimmäinen työpäivä. Toisaalta rauhottelen itseäni, että ehkä minulla on sitten niin paljon parempi kunto, että toinen ei uskalla. Ja tämä tietää sitä, että hien mukana sulaa tuo vararengaskin. Mutta saanko pidettyä turpani kiinni vielä neljä päivää? Ja siis tämä toinen lomittaja tietää kyllä hyvin, että kummankin lomittajan tulisi LYPSÄÄ. Mielestä ei ole minun asia sanoa itsestään selvästä asiasta. Hän kun on ollut tuolla ennenkin. Ei se mitään kyllä minä aijon tämän kestää, mutta ajattelin kyllä mainita asiasta pomolle, jos tahti ei muutu. Minä en pidä siitä että mua kohdellaan kuin halpaa makkaraa.
Anteeksi, kun tästä tuli tämmöinen valitusvirsi, mutta jotenkin tämä kiukku on saatava purkaa tai se purkaantuu väärään suuntaan ja rupean kiukuttelemaan Miehelle ja se ei taas ole ollenkaan järkevää. Eihän se ole raukka tehnyt mitään pahaa ansaitakseen meikäläisen kiukun purkauksen. Tosin sille tulee joskus kiukuteltua vaikkei se mitään ole tehnytkään. Ainakin tietyinä aikoina kuukaudesta ja se väittää ettei mun kiukuttelu ole edes pahaa. Välillä vaan joutuu kyllä pyytämään anteeksi turhanpäistä kiukuttelua. 
Taidankin tässä jatkaa isälle tulevaa isoa keltaista ananas-kuosista neulottua tiskirättiä. Miksi sen pitää olla 40x40 cm? Siksi, että nykyiset tiskirätit ovat sen mielestä aivan liian pieniä. Isolla miehellä on isot kädet joihin sellaiset pienet rätit vain hukkuu.  Tuo ei vaan ole mitenkään nopsaan meikäläisen taidoilla neulottu, mutta kaunis. Sitten saa isä kaikki naapurin muorit kateellisiks, kun sillä on niin kaunis rätti millä pyyhkii pullanmurut kahvi pöydältä.