14.10.
Yöllä heräsin siihen kun mies tuli nukkumaan ja toisen kerran siihen, että lähti takaisin alakertaan, kun ei saanut hammassäryltään nukuttua. Käskin soittaa aamulla hammaslääkäriin. Sen jälkeen säpsähdin hereille monta monituista kertaa. Kunnes oli aika nousta ylös ja lähteä töihin. Oli maanantai aamun korvausaamu eli iltapäivä oli vapaana.
Lehmät kulkivat nopeasti ja siististi. Olin lypsänyt kaikki 'normaalit' klo 07 mennessä ja sitten olikin enää 'erikoissatsi' ja 'Hullu hieho'. Emäntä laittoikin sopivasti viestiä lehmästä, Sultanasta, jota odotettiin poikivaksi ja jota oli oli yöllä käynyt katsomassa. Kerroin että hieho olisi seuraavana ihan pika puoleen vuorossa ja Sultana ei ole poikinut. En kyllä oikeastaan ollut odottanutkaan sen vielä poikivan. Ei ollut mielestäni sen oloinen vielä ja 'häntä jousetkin' oli vielä senverran kireät ja kovat.

Hiehoa lypsettäessä totesin, että onneksi (tai epäonnekseni) minulla ei ole paikkaa kotona mihin olisin voinut sen sijoittaa, muuten olisin varmaan raahannut hiehon itselleni, niin kiltisti se seisoi lypsyllä ja antoi ihan kivasti maitoa. Uuden kodin olisin sille etsinyt, mutta kun talossa on se inhottava pöpö joka tarttuu ja leviää sen verran helposti, ettei sitä sen vuoksi oikein voinut mihinkään myydäkään. Ja emäntä nauroikin, että hän odottikin että minä varmaan etsin sille jostain vielä kodin ennenkuin se kerkiää teuraaksi lähteä. Olisin varmaan etsinyt jos sitä pöpöä ei talossa olisi. Jos minulla olisi 'navetta' ja mahdollisuus pitää muutamaa eläintä olisi siellä varmasti jo muutama 'pelastettu' vasikka kasvamassa. Ja kanoja ja ja ja... Olen kai pikkuisen kaheli tässä suhteessa. Haaveilen edelleen siitä pienestä talosta ja navetasta jossakin keskellä korpea, poissa naapurin silmistä.
Koska Johtava asuu melkein matkan varrella kotiin ja mua väsytti töistä lähtiessä, soittaa pamautin sille ja kysyin onko sillä etäpäivä vai onko se Päätoimistolla? Oli flunssan kourissa etäpäivää pitämässä. Kysäisin sopiiko poiketa kahvilla? Sopihan se. Minäpä sitten hurautin kahville. Puhuttiin kaikenlaista ja pohdittiin mistä saada syyslomaviikoksi lisää lomittajia, kun tulee pää jakavan käteen ja 'me' loputaan ihan väkisin kesken. Kaikkien mahdollisten 'selkänahat' oli jo 'myyty'. Työkkäri oli vaan enää tsekkaamatta, mutta kun ei sieltä yleensä juuri apua saanut.
Aamukahvi siinä sitten venähti niin, että olin kotona vasta iltapäivällä yhden maissa. Lämmitin saunan ja kävin taas naapureiden ihmeeksi keskellä päivää saunassa.Taas.
Mies oli sitten nukahtanut sohvalle töiden jälkeen ja heräsi vasta, kun tulin kotiin. Joten se siitä hammaslääkäristä siltä päivältä. Tai niin ainakin luulin. Patistin sen kuitenkin soittamaan hammaslääkäriin ja se sai kuin saikin vielä ajan sille päivälle. Siltähän siis poistettiin viisaudenhammas viikko sitten. Ja siitä asti on leukaa jomottanut. Lääkäri oli laittanut koloon 'lääketamppoonin', jonka sai sitten ottaa parin päivän päästä pois. Harvemmin miehet tampooneita pitää saati sitten suussaan.
Koska minun kone ei pelitä lainasin Miehen konetta sen verran, että sain luettua sähköpostin ja vähän muutakin sinä aikana kun se oli hammaslääkärissä. Koiranruoka tilaukseen piti tehdä pieni tarkennus, että saan oikealla tavalla pakattua tavaraa.

Leikkasin ja askartelin joululahjoihin nimilappuja samalla kun katselin miehen pelaamista. Mutta kun minä tarvitsin valoa ja se ei niin ei meinannut oikein onnistua. Lopulta se pelaaminen rupesi taas ärsyttämään siinä määrin, että lopetin touhuilun. Ja siirryin lukemaan.
Kissojen ruoka oli niin vähissä, että juuri ja juuri oli ruokaa täksi päiväksi. Onneksi huomenna on palkkapäivä ja saa taas täyttää varaston.
Kun illalla menin nukkumaan, olin valvonut yhtäjaksoisesti 21 tuntia. Ei ihme että olo oli kun olisi juonut jotain miestä väkevämpää.
Illalla satoi taivaalta vähän lunta. Hiutaleita, jotka olivat isoja kuin jalkorätit. Tai ainakin melkein.