Luin tuossa lukematta jääneitä blogeja ja pisti silmääni Vilukissin susijuttu. Joka sai minut sitten jo tutkailemaan asioita enemmänkin. Ja miettimään asiaa kantilta jos toiseltakin. Ei, en ole nähnyt noin kuukausi sitten lähetettyä ajankohtaisohjelmaa. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä ettei meillä ole TV:tä. Tämä kirjoittamani juttu on siis omien tonkimisieni ja pähkäilyjen tulosta. Yritän miettiä asioita realisesti ilman suurempaa kiihkoilua. Mitään lähdeluetteloa en rupea tekemään, koska tiedot ovat muruisia sieltä täältä ja kunnollinen tutkimus veis aikaa ja voimavaroja vuosia. Enkä ole mikään tutkija. Kunhan pähkäilen.

”Susipelko on Suomessa vanhaa perua. Turun hovioikeus tuomitsi vuonna 1652 Iisalmen pitäjästä kotoisin olleen Lauri Kapaisen teloitettavaksi ja poltettavaksi susien noitumisen vuoksi. Tuomion mukaan Kapainen oli tunnustanut "noituneensa" ne sudet, jotka edellisenä talvena raatelivat ja söivät Jääsken pitäjässä 18 lasta.”

’Tappajasusinaaras’ tappoi 18.1.1880-2.1.1882 välisenä aikana 22 lasta. (Kaiken kaikkiaan vuosien saatossa kirkonkirjoihin on merkitty 110 lapsen susisurmaa Suomessa.) Ikävuosiltaan lapset olivat 2-10v. Vain yksi lapsi pelastui sananmukaisesti suden suusta; 9 vuotias ’Susi-Iita’ Iida Elina (Kustaantytär) Laakso. Toisaalla puhutaan yhdestä sudesta, toisaalla pariskunnasta. Puhutaan hallavasta takkuturkkisesta susinaaraasta. Oliko susi kenties heikossa kunnossa ja riista vähissä? Olihan juurikin vuosina 1866-68 ollut suuret nälänhätävuodet ja luulen että metsien riistakannat olivat tuolloin metsästetty kokolailla tyhjiksi. Ei riistakanta ihan äkkiä toivu sellaisesta hävityksestä. 1920-luvulla hirviä arvellaan ollen n.200 yksilöä. Oliko ihmisillekään sittenkään silloin tarpeeksi ruokaa? Lapsia oli taloissa paljon ja elinolot ahtaalla. Kuoliko joku lapsista ’heikkouttaan’(väkivalta, kehitysvammaisuus, tapaturma)? Tuliko jonkun mieleen kenties viedä vain vaateriepuja metsään ja salaa haudata oma lapsi? Siinähän meni sekin suden syyksi sekin. Ovathan vanhemmat maailman sivu pahempaakin omille lapsilleen tehneet jopa syöneet. Todellisuuden yksin Luoja tietää.

Mihin korpimetsään sudet enää pääsee? Suuria metsäalueita ei enää kauheasti ole, jossa olisi riistaa ja elinoloja jopa kymmeniä kilometrejä päivässä vaeltaville ja saalistaville eläimille. Ihminen valloittanut asuinalueekseen suurimman osan entisistä metsäalueista. Siitäpä on seurauksena että pedot niin susi, ilves kuin karhukin tuppantuuvat asutusten likelle. Pantasuden reitti oli kulkenut erään lomitustalon naveten takaa. Työkaverini ovat olleet vähällä ajaa niin susien, ilveksien kuin karhujenkin kanssa yhteen. Ja yksi tuttu olikin ajanut kuora-autolla talvella vahingossa ilveksen yli. Iso auto kun ei talvella niin vain pysähdy. Ja olen itsekin henkilökohtaisesti nähnyt työmatkalla niin suden kuin karhunkin. Ilvestä en vielä ole sattunut näkemään.

Ja mikä on sen helpompaa saalista kuin ihmisen tuotantoeläimet, lemmikit tai lapset. Ihminen voi elää petojen kanssa aika huonosti samalla alueella hoivattaviensa (tuotantoeläimet, lemmikit, lapset) kanssa. ”...keinoja susivahinkojen ennaltaehkäisyyn ovat esimerkiksi kotieläinten sulkeminen yöksi sisätiloihin tai pienehköihin, hyvin suojattuihin aitauksiin -viedäänhän polkupyörätkin usein yöksi pois varkaiden ulottuvilta. Ison lammaslauman voi ajaa yöksi sudenpitävällä aidalla ympäröidylle pienemmälle peltolohkolle.” Tuotantoeläimet voidaan laittaa rakennukseen yöksi, mutta kun sinnekin voi tunkeutua. Tietysti apuun voisivat tulla ns. laumanvartijat. Niistä lisää myöhemmin.

Lemmikkit taas voi hävitä melkein omistajien silmien edestä, juoksunarusta tai jopa kattamattomasta tarhasta. Tarha täytyisi olla kaltereistata kalterielementeistä rakennettu ja katettu. ”Elementin leveys on 200 cm ja korkeus 175 cm. XXX -kalterielementin kalterin vahvuus on 1,6 cm ja kalterien väli 8,1 cm. Ovessa kalterien väli n. 9 cm. Elementin kehä on 25x25 mm putkea.” Susi loikkaa helposti yli kahden metrin korkeiteen. Ja karhun tassussa on voimaa katkaista sonnin niska yhdellä iskulla. Joten koirat olis paras pitää yöt ja poissa olonsa tukevassa rakennuksessa. Vaikka ’kopin’ rakentaisi lankuista tarhan yhteyteen pitäisi pohja tarhaan valaa betonista, ettei vieraileva ’tähti’ kaivautuisi ali. Ja hyvä jos tämän kaiken saisi alle 1000€. Kissat olisi hyvä sulkea myös samalla tavalla tai rakentaa niille tarhansa. Maalla saisi varmaan tärähtäneen maineen, jos et satu kasvattamaan pitkäkarvaisia rotukissoja. Siellähän ne vaeltavat vapaana suurimmaksi osaksi. hti Kissat olisi hyvä, jos et satu kasvattamaan pitkä

Entä miten varjella ja turvata pienten lasten leikit ja koulutie? Useinpien lasten vanhemmat käyvät töissä maallakin kodin ulkopuolella. Ei siinä ehdi lapsen kanssa olla ulkona niin paljon kuin lapsi siellä haluaisi/pitäisi olla. Usein lapsi (5v. ->) leikkii pihassa hiekkalaatikollaan yksin. Joku vaan välillä kurkkaa ikkunasta, että kaikki on ok. Jos kouluun on matkaa alle 5 km, joutuu lapsi kulkemaan koulumatkan omin neuvoin (paitsi ekaluokkalaiset). Jos vanhemmat järjesta itse jonkinlaista kuljetusta. Ja onkin paljon vaihtoehtoja jos aluella on petoja. Valtiohan ei enää ’susikyydityksiä’ järjestä. Yhtää lasta ei kuitenkaan tarvitsisi pedon suuhun joutua.

Niistä laumanvartijakoirista piti vielä kirjottamani. Mielestäni laumanvartiajakoira on ihan jees, MUTTA... on pitää osata ja vaivaantua kouluttaa ja niillä pitää olla sitä työtä mihin ne on jalostettu. Muuten tulee ongelmia ja pahoja. Ja ihmisten pitäisi tajuta se, että jos laitumella on laumanvartijakoira niin silloin sinne EI OLE vieraalla mitään asiaa.

Ja vielä tuo pohjoisen poronhoitoalue on luku sinäänsä. ”Susien noin 170 000 euron vahingot poroelinkeinolle tammi-helmikuussa.” Sillä tuotantoeläimiä kun ei voi sulkea mihinkään ’porolaan’. Koska se menisi jo sitten ihan eläinrääkkäyksen puolelle. Ja heille poro on suurin elinkeino.

Ja jottei lukijan verenpaine pääse ihan pohjalukemiin laskemaan annetaan siihen vielä piristys ruiske. Koirasudet. ”Koirasusi tarkoittaa mitä tahansa suden ja koiran sekoitusta, oli se sitten koira-susi, koira-koirasusi, koirasusi-koirasusi tai koirasusi-susi. Eläimessä voi olla myös mitä tahansa suden alalajia sekoitettuna mihin tahansa koirarotuun. Yleensä koirasusiin kuitenkin risteytetään arktisia vetokoiria, saksanpaimenkoiraa tai valkoista paimenkoiraa, joilla pyritään säilyttämään susimainen ulkonäkö. Lemmikkinä käytetyt koirasudet eivät ole tulosta villin suden ja koiran risteytymästä, vaan koirasusiin käytetyt sudet ovat pääasiassa Amerikkalaisia tarhasusia. Jotkut tarhasusilinjat menevät 1940-luvulle asti, jolloin susia kasvatettiin turkiksiksi. Niin ei enää tapahdu, mutta näiden turkiseläinten jälkeläiset ovat mukautuvaisia, koulutettavia ja kykenemättömiä selviytymään luonnossa.” Hmm...?"Koira ja susi risteytyvät luonnossa ani harvoin. Suomessa koiran ja suden risteämisiä luonnossa tiedetään tapahtuneen kolme viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koirasuden saalistustaidot ovat sutta heikommat ja se saattaakin pyrkiä hyötymään ihmisistä sutta enemmän. Villit koirasudet ovat uhka sekä Suomen susikannalle että susien maineelle" ".Lemmikkikoirasuden risteytyminen villin suden kanssa on yhtä epätodennäköistä kuin sudettoman koiran." Mitenkäs ne nyt sitten periaatteessa eroavat noista villintyneistä? Jokuhan voi keksiä vaikka antaa villisuden astua susikoiranarttunsa tai jotain sinne päin. Ihmisistä ei koskaa voi tietää.  

Mistä aasinsiltaa käyttäen päästään näihin tarhasusiin. Niitä on sanottu (maaseutulaisesta luettua) kasvatettavan Venäjän puoleella lähellä rajaakin (ei Suomessa). Pennut olisi sitten vapautettu luontoon. Oliko se susi joka kävi koiranulkoiluttajan kimppuun muistaakseni samalla seudulla juurikin näitä tarhakasvatteja jotka ei osaa metsästääkään. Tämä kyseinen susi oli kyllä ammuttu. Koirat ja ulkoiluttaja pääsivät sillä kertaa pelkällä säikähdyksellä. Venäjä on kieltänyt koko tarhausjutun, mutta tarhaushomman isä Vladimir Bologov on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Herättää kysymyksiä tämäkin. Tuliko hänestäkin saalis jollekin? Ja mihin joutuvat ne ylimääräiset pentupedot joita tulee Suomenkin eläintarhoista? Pennut ovat kuitenkin aina vetonaula oli se sitten kissan, koiran, lehmä, suden tai varsinkin karhun pentu. 

Miten siis elää petojen kanssa niin ettei niitä tapettaisi täysin sukupuuttoonkaan? Susilaumojen kokoja pitäisi saada rajoitetuksi (täällä meilläkin päin pyörii parikin (?) laumaa joista toisessa on monta pentua) jotenkin. Vaikeita kysymyksi joihin vastaaminen vielä vaikeampaa. Olenko nyt sitten susi lammasten vaatteissa vai ihan hukassa?