Huh huh olihan eilen taas päivä.
Töissä aamulla navetan ovesta astuessa tuli heti tunne että jotain on muuttunut. Ja katsaus ohjelappuun sen vahvisti. Solut jyllää. Pari oli lääkekuurilla ja 'viimeks lypsettäviä' muutama. Helle ilmeisesti saa utareterveyden horjahtelemaan monessa paikassa. Navettaan astuessa ensimmäisenä katse kiinnittyi kuormaliinoihin, jotka pitivät paria partta ja juomakuppia kasassa. Hätäapu. Kuulin myöhemmin, että putket olivat pettäneet edellisenä päivänä. Ei ollut kerennyt niitä vielä korjaamaan. Oli juuri viikolla korjannut kolme partta. Jostain syystä kuulema tuntuu kuin kaikki putket pettäisivät yht'aikaa. Ihmetyttää kun navetta ei kuitenkaan ole vielä 15 vuottakaan vanha.
Ja jotta aamu ei olisi ollut liian huoleton, vilja loppui siilosta kesken myllytyksen. Sain lehmille sen verran että vajaat annokset, että iltapäiväksi jäi vielä puoli annosta. Nuoriso sai jäädä ilman. Rehua oli jaettu edellisenä iltana niin paljon, että sitä oli päiväksi, mutta uutta paalia ei oltu nostettu lähelle navettaa niinku yleensä kun jos on tarkoitus, että minä jaa rehupaalin. Minä jaa paalin yleensä kottarella ja talikolla. Jakohärvelit jotenkin hirvittää mua, kun pelkään ajavani vahingossa päin jotain lehmää. Ja on se ihan hyvää liikuntaa vaihteluvuoksi repiä rehua irti paalista. Mutta siis...Lähin paali oli 50m päässä keskellä pitkää heinikkoa pellolla. Ei kyllä tullut mieleenkään lähteä sinne rämpimään, kun tiesi isännän jakavan illalla sitten taas paalin, kunhan tuli kotiin. Siivoilin sitten lypsyn ja ruokinnan jälkeen vasikan karsinat ja lähdin kotiin.
Iltapäivällä juuri ennen kuin sain lypsyn lopetettua (neljä lehmää lypsämättä) katos sähköt. Tassuttelin sitten pihaan katselemaan ja soittamaan Miehelle. Kotona oli jumalaton ukkosmyrsky ja samassa näinkin kun talosta siihen suuntaan katsoessa kun salama välähti. Emäntä tuli siihen muksunsa kanssa ja samassa tajuttiin, että se ukkosrintama tulee kulkemaan siitä yli. Emäntä käski mua tupaan joten kävin siirtämässä lypsimet pois lehmien välistä ja vaihdoin croksit jalkaan ennen tupaan tallustelua. Jäin kuistille seuraamaan ukkosrintaman ja sateen nousua, kun huomasin lasten ison pallon lähtevän pihasta vierimään tuulen mukana. Perään.Sain pallo kiinni ja kuistille juuri kuin alkoi oikein kunnolla satamaan. Sade tuli kuin lumituiskua olisi katsellut. Puut taipuivat ja mietin montako tuo kaatanee ja katkonee ohikulkiessaan. Emäntä, joka pelkäsi ukkosta patisti minut sisälle. Olisin voinut katsella siinä sateen suojassa luonnon voimanäytöstä vähän pitempäänkin. Pari tuntia siinä sähköjä odoteltiin, soiteltiin isännän kanssa ja sitten tultiin siihen tulokseen, että käyn lypsämässä viimeisimäks poikineista käsin muutamia litroja paineen helpottamiseksi ja lähden kotiin ja isäntä lypsää sitten loput kun tulee sähköt tavalla tai toisella. Isäntä kerkesikin kotiin siinä käsilypsyn aikana. Toinen lehmä oli melkein unelma lypsää käsin, mutta toinen oli sitten se painajainen. Kolmas mitä yritin olisi tullut syliin joten jätin sen sitten kiusaamatta. Pelkäsi raukka outoa tapahtumaan. Nyin molemmista muista 5 litraa per lehmä. Ranteet huusivat hoosianna jo viimeisten litrojen aikana. Siitä on meinaan monta vuotta kun olen viimeksi joutunut käsinlypsämään. Tulipahan taas pidettyä taitoa yllä.
Isäntä lähti hakemaan tuttaviltaan agrikaattia. Näillä tämä agrikaatti oli käynyt liian pieneksi ja jäänyt ns. toimettomaksi uuden ja isomman tieltä. Ja tässä vaiheessa minäkin pääsin lähtemään kotiin.
Kotona mua odotti hyvin LÄMMITETTY sauna. 100°C näytti mittari, kun avasin saunan oven. Avasinkin sen sitten saman tien ulos asti. Meillä kun on ns. pihasauna. Mihinkään ei oikein kärsinyt koskea ja persaus meinas kärähtää kun istui lauteelle, vaikka oli laudeliina. Löylyt oli kyllä kipakat. Miehet oli sitten niinkuin lämmittäneet saunaa n. kolme tuntia. Opastin sitten Miestä, että seuraavan kerran jos rupean viipymään, niin antaa se saunan vaikka sammua, kyllä se kiuas sitten äkkiä lämpiää, kun tekee kiukaan alle tulet. Saa nähdä menikö perille. Aika näyttää.
Päivällä kävin hakemassa Löytötexistä Rose Mohairia 8 kerää, kahta eri väriä. 1,95 € kerä. Ja puikot. Ei ole harmaista aavistustakaan paljonko saan lankaa uppoamaan yhteen Fifi-huiviin, mutta eiköhän mä saa ylimääräiset johonkin upotettua. Rupesin tekemään uutta huivia, vaikka edellinenkin on kesken. Kaveri täyttää parin viikon päästä 40v ja sain perjantaina idean tehdä huivin sille lahjaksi ja 'Nuoren Rouvan' huivi on tulossa vasta joululahjaksi. Toivottavasti vaan ehdin tekemään valmiiks. Kiitos tai kirous Letulle jonka blogi sai mut hurahtaa tuota kokeilemaan.
Kävin 'kotivaakassakin' eilen. Edellisestä kerrasta olikin jo kaks viikkoa. Olin ihan varma, että paino olisin noussut, mutta se olikin tipahtanut 1,7 kg. Taas sai uutta puhtia. Tuo kahden viikkon aikana syöminen lähti muutaman kerran lapasesta aika tehokkaasti. Ja välillä otti niin kupoliin, että heitin jo koko laihdutuksen romukoppaan, mutta nyt se on taas tullut kaivettua sieltä takasin esille. Mieskin on laihtunut kuukaudessa parikiloa. Käynyt siis edellisen kerran kuukausin sitten. Sanoi vaan tuossa että, kun pitää kiristää vyötä jatkuvasti??? Miks mulla ei tarvitse? Olen kaikkiaan laihtunut kymmenisen kiloa, eikä se tunnu missään. Taas miehillä on helpompaa.
Taas meinaa pätkiä sähköjä välillä poikki. Saas nähdä tuleeko taas ukkonilmaa. On niin seisova ilmakin.
Menekin tästä nyt tikuttelemaan tuota huivia. Kertokaa joku mulle miten pitkät hapsut hartia huiviin pitäis laittaa. 10 cm?